Kestävyyskriisi


Kohtuukulutuskasvatuksessa kestävyyskriisi ja sen monet juonteet määrittelevät todellisuuden missä elämme.

Edellä oleva Julian Caldecottin määritelmä kestävyyskriisistä on hyvä pohja lähestyttäessä tätä viheliäistä tilannetta. Olipa kyse millaisesta tai mistä elämän kriisistä tahansa, on kyse kohtaamastamme uudesta tilanteesta, tapahtumasta, jossa vanhat ongelmanratkaisukeinot eivät toimi riittävän hyvin tai ollenkaan. Nyt olemme tässä tilanteessa.

Kestävyyskriisin vaikutukset ovat laajoja ja toisensa läpäiseviä muutoksia, jotka tapahtuvat pitkällä aikavälillä. Vaikutukset ovat vuorovaikutteisia ja toisiaan vahvistavia. Ne yhdistyvät muihin ihmisten aiheuttamiin ongelmiin kuten sotiin, naisten heikkoon asemaan, köyhyyteen ja moniin poliittisiin ääri-ilmiöihin, ruoantuotannon moninaisiin ongelmiin, vesipulaan, liikakalastukseen ym. Nämä asiat yhdessä heikentävät elinolosuhteita, toimeentuloa, terveyttä ja hyvinvointia. Negatiiviset vaikutukset koskevat koko ihmiskuntaa ja erityisesti heikommassa asemassa olevia ihmisiä.

Kestävyyskriisiä voi tarkastella monesta näkökulmasta. Oli näkökulma mikä tahansa, on välttämätöntä ymmärtää kriisin lähtökohdat. Maapallolla on rajat (planetaariset rajat, luonnonprosessit, elon kehät - rakkaalla on monta nimeä), joihin yhdistyy sivilisaatiomme kestävä ja oikeudenmukainen elämä.  On vain tämä yksi maapallo.


Kutsuimme Ville Lähteen, filosofin, toimittajan ja tietokirjailijan kertomaan ihan kaikesta liittyen kestävyyskriisiin. Ville kokoaa Olipa kerran ihminen - tyylisen kaaren ja asettaa meidät perspektiiviin, itsemme, toistemme ja luonnon kanssa. Tässä osa 1.

Maapallomme planetaarisista rajoista kiinni pitäminen on välttämätöntä riittävän hyvän elämän edellytysten turvaamiseksi kaikille ja kaikkialla. Liukuma kestävästä kehityksestä kestävyyskriisiin on osin jo tapahtunut. Kyse on systeemisestä kriisistä ja systeemisestä muutoksesta, jossa yksi asia vaikuttaa toiseen ja toinen asia yhteen ja nämä yhdessä taas kolmanteen jne. 


Video: Marika Tomu

Stockholm Resilience Centre tutkimuslaitos on määritellyt yhdeksän planetaarista, olemassaolomme kannalta kriittistä tekijää ja niihin liittyvää kynnysarvoa. Nämä kynnysarvot ovat sellaisia, joiden sisällä ihmisen toiminnan tulisi pysyä säilyttääksemme ihmiskunnan elinmahdollisuudet tulevaisuudessakin. Kriittiset tekijät ovat 1) luonnon monimuotoisuus, 2) ilmastonmuutos, 3) stratosfäärin otsonikerros, 4) maankäytön muutokset, 5) makean veden käyttö, 6) merten happamoituminen, 7) typen ja fosforin kierto, 8) ilmakehän pienhiukkasten määrä ja 9) kemiallinen saastuminen. 

Hommaa ja haastetta on, ja jokaiselle riittää tekemistä. Tämä koskettaa meitä kaikkia.

Parasta tässä on, ettemme ole yksin; nämä tavoitteet saavutetaan yhdessä ja vieläpä monilajisesti.


IPCC:n kuudennen arviointiraportin ensimmäinen osa ilmestyi elokuun 1. viikolla 2021. Tämä osa käsittelee ilmastonmuutoksen luonnontieteellistä taustaa kooten yhteen tiedot ilmastojärjestelmän muutoksista. Nämä Ilmatieteen laitoksen ja ympäristöministeriön tuottamat infografiikat raportin keskeisimmistä viesteistä suomeksi avaavat raporttia hienosti. https://www.ilmatieteenlaitos.fi/kuudes-arviointiraportti

Ihmisten toiminnasta aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt ovat jo muuttaneet ilmastoa merkittävästi. Hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli IPCC toteaa 6. raportissa, että useiden vahinkoa aiheuttavien sääilmiöiden todennäköisyys on kasvanut. Myös monet meriä ja mannerjäätiköitä koskevat muutokset ovat jo nyt peruuttamattomia tai palautuvat hitaasti. Tulevien muutosten laajuus riippuu siitä, miten kasvihuonekaasujen, erityisesti hiilidioksidin, päästöt kehittyvät tulevaisuudessa.

Suomen ympäristökeskus SYKE on koonnut sivuilleen raportista Suomen ilmastoratkaisujen kirjon - Miten Suomi voi vastata IPCC-raportin asettamiin haasteisiin? 

Kohtuukulutus määrittelee itsensä ja vertautuu kestävän kehityksen, Agenda 2030 tavoitteiden ja kestävyyskriisin kautta. Sen kautta mitä tavoittelemme ja sen, minkä uhatessa tavoitteemme murenevat.

Viheliäiset ongelmat ja niiden ratkaisut ovat monitasoisia ja -muotoisia. Ennen ratkaisuihin pääsemistä kriisit tulee kohdata.

Stockholm Resilience Centre avaa  Agenda 2030 haastettamme kerroskakun muodossa.

Kuva: Imagi oy. Mukaillen Rockström & Sukhdeev ja Marika Tomu. Video:Marika Tomu.

Tavoitteemme maapallon resurssien yhtäläisestä jaosta nostaa valtavassa mittakaavassaan samoja kysymyksiä. Näiden kysymysten vastaukset ja ratkaisut ovat kaiken keskiössä. Ne ovat ihmiskunnan tulevaisuuden avaimet. 

Kate Raworth esitteli vuonna 2011 donitsin muotoisen, kompassimaisen, visuaalisen hahmotelman kestävästä kehityksestä ja luonnonprosessien rajoista. 

Tässä siitä hieman lisää.

Video: Marika Tomu

Raworthin donitsi on vaikuttava. Keskiössä ovat ihmisten tarpeet, rajoittavana tekijänä planeettajärjestelmän reunaehdot. On raikas ajatus, että taloustieteen kuvat nousevista käyristä voidaan korvata paremmalla kuvalla, donitsilla. 

Kuva: Imagi oy.

Tässä ovat yhdistettynä Kate Raworttin ja Julian Caldecottin ajatukset kestävyydestä ja planetaarisista rajoista. 

Yksi kuva ei ehkä mullista maailmaa, mutta kuvilla on toisinaan valtava voima ja ne merkityksellistävät ja selittävät paremmin kuin 1000 sanaa, tässä tapauksessa ehkä miljoona sanaa. Raworthin donitsi jäsentää ymmärrettävästi ja moniulotteisesti kestävyyskriisiä ja sen monia juonteita antaen meille upean keskustelupohjan ja muutoksen avaimia kohti parempaa maailmaa. 

Samaan visuaaliseen pohjaan kuvautuu kestävän kehityksen tavoitteet näin. 

Kuva: Imagi oy. Mukaillen SRC, Fred Carver ja Marika Tomu.

Tässä Ville Lähteen podcastin osa 2.

TEHTÄVÄ:

Muista tallentaa vastaukset myös itsellesi.

Kestävän kehityksen tueksi ja kestävyyskriisin ratkaisemiseksi meidän on syytä alkaa arvioimaan kriittisesti vallalla olevaa talous- ja kulutusajattelua sekä hyvinvointikäsitystämme ja erityisesti ihmiskeskeistä kulttuuriamme. 

Mitä me teemme vaikuttaa kaikkeen. Toki, yksittäisten tekojen ja niiden erilaisuuden ja ns. painoarvon vuoksi yhden teon merkitys ja vaikutus voi olla kovin vähäinen kokonaisuuteen nähden, mutta tärkeintä on, että se on arvokas tekijälleen. Ajatus, että väheksyisimme tekojamme, voi johtaa epätoivoon ja välinpitämättömyyteen. Jokaisella teolla on esimerkkiarvo ja se, että pyrimme tekemään hyvää.

Kestävän kehityksen tavoitteet toteutuvat tekemällä. On hyväksyttävä tilanne ja rajoitteet, on tehtävä yhteistyötä yli rajojen. Tämä on meidän yhteinen asiamme. Tarvitsemme yhteisen suunnan, tulevaisuuden, jota kohti etenemme.