Elintapamuutos
Elintapamuutos on välttämätön, jotta kestävä kehitys ei tyystin keikahda kestävyyskriisin puolelle. Muutos ei tapahdu kuplassa, vaan todellisuus ja tulevaisuus rakentuu ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa, toistemme kanssa yhteiskunnassamme, maailmassamme, systeemissä, jossa elämme!
Elintapamuutoksia ja systeemimuutosta on turha asettaa vastakkain. Molemmat tukevat toisiaan. Elintapojen muuttaminen paitsi vähentää hiilijalanjälkemme myös auttaa muuttamaan sosiaalisia normeja. Tämä taas edesauttaa tarvittavia poliittisia päätöksiä.
Niklas Kaskeala Twitterissä, @NiklasKaskeala, 21.1.2021
Tämä systeemisyys avautuu kun tarkastelee maailmaa kokonaisuutena, jonka osana olemme. Niitä miljoonia vuorovaikutussuhteita ja riippuvuuksia toisistamme ja maailmastamme. Systeemisen ajattelu tarkoittaa osien ja järjestelmän hahmottamista kokonaisuuksien kautta. Systeemisen ajattelun kehittäminen on oleellista muutoksessa kohti kestävämpää elintapaa.
Miten muutos tehdään?
Elintapamuutos vaatii toimintaa ja tekoja sekä yksilötasolla että systeemitasolla. Elintapojen muutos ja järjestelmämuutos ovat vuorovaikutuksessa toistensa kanssa ja ne ovat saman kolikon kaksi puolta. Käytännön tapoja, joilla elintapamuutos toteutetaan, ovat muutokset yhteiskunnan rakenteissa, hallinnolliset ja politiikan toimet, sosiaaliset ja kulttuuriset vaikuttamistoiminnot sekä henkilökohtaiset ja välittömät toimenpiteet, kuten tavat, rutiinit ja käyttäytyminen. Nämä kaikki toimivat toinen toistaan tukien ja vaikutusta lisäten.
Oheinen kuva avaa elintapamuutoksen mekanismeja ja foorumeita. Kuva: Marika Tomu. Toteutus: Image oy, 2021.
Lupaavia käytäntöjä on valtavasti samoin ymmärrystä siitä, miten nämä mekanismit toimivat yhteen. Tästä huolimatta varsin harva kokee kohtuullisen ja kestävän elintavan yhtenä kokonaisuutena ja näkökulmana. Kohtuullinen ja kestävä elintapa kärsii lähestymistavoista, joissa korostetaan liikaa yhtä menetelmää tai teemaa. Niiden seurauksena kokonaisuus pirstaloituu. Kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ja planeetaaristen rajojen huomioon ottaminen ei kaikesta tiedosta ja ymmärryksestä huolimatta aina toteudu. Valitettavan usein keskitymme nykyhetkeen tulevaisuuden kustannuksella ja ajattelu keskittyy mm. tyypillisiin kulutusaluejakoihin, merkittävyysmittareihin tai kohdennettuihin suoriin ratkaisuihin. Näiden rinnalle tulisi nostaa arvostusten ja muutoksen näkökulmaa, jossa keskiössä ovat kokonaisvaltainen hyvinvointi, kohtuullinen elintapa ja kestävä ja vastavuoroinen luontosuhde. Tunne ei synny numeroista. Se, mitä koemme sisäisesti, jättää tunnejäljen.
Ole se muutos, jonka haluat maailmassa nähdä.
Mahatma Gandhi
Muuttuminen on voimavaroja kuluttava prosessi, joka ei ehkä onnistu pelkällä "nyt muutun" -toteamuksella. Muutos on prosesseja, joissa jokin tulee - muuttuu toisenlaiseksi kuin oli. Prosessin tarkasteleminen voi auttaa ymmärtämään miksi muutoksen alkuun pääseminen, muutosprosessissa eläminen ja tavoitteiden saavuttaminen voi tuntua hankalalta.
Käyttäytymisen muutos
Käyttäytymisellä tarkoitetaan toimintaa ja reagointia ulkoisiin ärsykkeisiin tai olosuhteiden muutoksiin. Käyttäytyminen näkyy muille ja pystymme vaikuttamaan siihen. Miten voimme ymmärtää käyttäytymistä ja sen muutosta?
Muutokseen ja käyttäytymisen muuttamiseen on monta teoriaa ja välineitä sekä satoja ellei tuhansia self help -oppaita, joista ammentaa itselleen sopivaa apua ja vahvistusta. On hyvä, että muutokseen on monta polkua, onhan ilmiö moninainen. Me kaikki käytämme useita eri muutosteorioita. Emme vaan ole niistä tietoisia tai emme ole pysähtyneet niitä ajattelemaan.
Käyttäytymisen muutoksen kannalta on olennaista, että pystymme määrittelemään tarkasti mihin tai mistä muutosta haetaan. Elintapamuutoksen kohdalla tämä tarkoittaa varsin isoa määrää ja erilaisia näkökulmia. On siis paljon mistä valita kohtuullistamisen näkökulmasta. Iso mittakaava on hyvä pitää mielessä, mutta se voi myös helposti musertaa laajuudellaan ja kestävyyskriisin näkökulmasta kovin monella tavalla. Siksi on tärkeää pitää mukana ja muistaa ne pienemmätkin teot.
Muutosteorioiden kipupisteet jakautuvat kolmeen eri kohtaan: ennen aikomusta muutoksesta, mahdollinen muutos ja muutosaikeen/muutoksen jälkeen. Mitä toimintamme, käyttäytymisen muutokseen aikeiden toteutuminen, vaatii?
Useissa teorioissa katsotaan muutoksen vaativan kolmea edellytystä. Edellytykset, muutoksen alkulähteet ovat kyvykkyys, eli psykologiset tai fyysiset kyvyt ja taidot toteuttaa käyttäytyminen, tilaisuus eli se fyysinen ja sosiaalinen ympäristö, joka mahdollistaa käyttäytymisen sekä motivaatio eli ne harkitut ja automaattiset mekanismit, jotka aktivoivat tai estävät käyttäytymisen ja muutoksen toteuttamiseen.
Jos jokin näistä puuttuu, muutos ei etene, solju. Ihmisen käyttäytymiseen vaikuttavat sekä ympäristö (tilannetekijät) että hänen omat ominaisuutensa. Tätä synteesiä käyttäytymisen alkulähteistä kutsutaan käyttäytymisen muutospyöräksi COM-B-malliksi, jonka tulee sanoista capability, opportunity, motivation.
Elintapamuutoksen ytimessä on muutoksen ja käyttäytymisen alkulähde: meidän omat välittömät tapamme ja mahdollisuudet vaikuttaa ja muuttaa elintapojamme. Näitä ovat ne tiedot ja taidot sekä vahvuutemme ja sinnikyytemme toteuttaa muutokseen tarvittavat prosessit. Tähän sisältyy myös harkinta ja valintamme, johon kuuluu tietoinen suunnitteleminen ja arvioiminen (käsitykset siitä, mikä on hyväksi ja pahaksi) sekä myös tavat ja rutiinit, automatisoituneet ja rutinoituneet tunnereaktiot, halut, tarpeet, yllykkeet, estot sekä refleksit. Toki ytimessä on myös ympäristömme tarjoamat tilaisuudet, kuten aika, resurssit, paikat, ideat ja toteutumismahdollisuudet. Siellä ovat myös vuorovaikutukseen perustuvat tilaisuudet, sosiaaliset vihjeet ja kulttuuriset normit siitä miten asioista ajatellaan.
Ajatusmaailman muutos. Sekä- että, ei joko- tai. Ei sysätä vastuuta päättäjille, vaan kaikki voivat lähteä mukaan. Kaikki tietävät lautasmallin ja ravitsemussuositukset, mutta kuinka moni noudattaa niitä? Valistus on tärkeää, mutta jos halutaan iso muutos, jokaisen pitää saada henkilökohtainen oivallus, ja siitä syntyvää oikeaa motivaatiota.
Maijo
Muutokseen voi suhtautua oppimisprosessina, uusien käyttäytymismallien ja asenteiden oppimisprosessina. Oppiminen on verkkaista ja välillä tulee otettua myös takapakkia. Epäonnistumisista oppii. Ne ovat luonnollinen osa muutosta ja oppimisprosessia.
Mokasinko?
Miksi muutos ei aina onnistu, miksi emme onnistu, vaikka on tietoa, ymmärrystä ja halua - tahtotila? Koska arvot eivät ole sanoja tai sloganeita, vaan keskustelua etiikasta ja siitä miten eletään ja toimitaan yhdessä ja erikseen, suhteessa itseesi, toisiin ja koko maailmaan. Ihmisiä ei voi käskyttää muuttumaan; emme muutu tai muuta toimintaamme käymättä jatkuvaa vuoropuhelua itsemme, toistemme ja ympäristömme kanssa. Paino on sanalla jatkuva, koska joka päivä voit valita ja tehdä toisin. Tässä lepää myös uudentavan oppimisen ydin.
Ja lopulta - Aina voi mennä metsään ja aloittaa siitä mistä kaikki on lähtöisin ja syntynyt, mihin meillä jokaisella tulee olla hyvä ja vastavuoroinen suhde.
Luontoon, vaikka jäkälän luo, siis todella - mene metsään!
Vastavuoroinen ja merkityksellinen luonto- ja ympäristöyhteys on kestävän, kohtuullisen ja uudentavan elintavan perusta. Jokaisella meistä on luontosuhde, mutta millainen on sinun yhteytesi luontoon - luontoyhteys? Luontoyhteys kertoo, miten luonto ilmenee elämässäsi, mikä on luonnon merkitys ja arvo sinulle. Luontoyhteys vaikuttaa siihen, miten kohtelemme luontoa ja suhtaudumme ympäristöön. Luontoa ei voi tuottaa: se on, ja sen monimuotoisuutta pitää kunnioittaa ja vaalia. Samalla kunnioitamme itseämme ja suhdettamme luontoon. Olemme osa luontoa. Luonto ei ole sinua tai minua varten, Luonto on meistä riippumatta. Luonto on itseisarvo, elämämme perusta.
Millainen sinun luontoyhteys on?
Willamon mukaan juuri ihmisten tapa erottaa itsensä muusta luonnosta on yksi syy ympäristökriiseihin. Ihmisistä ja eläimistä puhutaan erikseen, ja luontoa pidetään paikkana, johon voi vain mennä. Todellisuudessa me olemme eläimiä muiden joukossa ja luonnossa joka ikinen hetki.
- On samantekevää, ollaanko kauppakeskuksessa vai kuusimetsässä. Me hengitämme happea ja olemme luonnonlakien alaisia, Willamo selittää.
- Luonto ei saastu, se saastutetaan. Ilmasto ei lämpene, se lämmitetään.
Siinä on valtava ero. Vaikka teknologisella kehityksellä on tärkeä rooli maapallon pelastamisessa, se ei yksin riitä. Ajattelutavan ja maailmankuvan on muututtava.
Risto Willamo, Yliopisto-lehti 10/2020
Matkoja luontoyhteyteen!
Tietoiseen läsnäoloon!
Mitä paremmin tunnemme oman kehon, aistiaparaattimme ja sen toiminnan, ehkä jopa eläimellisyytemme - luontomme, sitä kautta ja sen paremmin pystymme ymmärtämään, että on myös toisenlaisia tapoja havainnoida ympäristöä ja olla vuorovaikutuksessa. Tämän ymmärtäminen lisää empatiaa muita olioita ja luontoa kohtaa.
Luonto pääsee lähelle ja pääsee luontoaan lähelle.
