Kohtuukulutuskasvatus

Kohtuukulutuskasvatus on kasvua ja oppimista, kasvatusta ja opettamista kuluttamisen kohtuullistamiseen ja valintojen tiedostamiseen. 

Kohtuukulutuskasvatus kyseenalaistaa tottumuksia ja tapoja ja herättelee pohtimaan tarpeen ja haluamisen eroa.

Tavoitteena on pyrkiä löytämään ratkaisuja kohti kohtuullisuutta ja elintapamuutosta. 

Kohtuukulutuskasvatus on arkisia valintoja ja yhdessä toimimista, jokapäiväistä toimintaa - yhdessäoloa, läsnäoloa ja esimerkkinä oloa. Asioista keskustelua. Kasvatusta - kohtuukulutuskasvatusta. 

Kohtuullisuutta ja kohtuutta on hankala mitata. Ne pakenevat määritelmiä ja antavat itsestään subjektiivisen kuvan. Miten olla kohtuullinen, voiko kohtuullisuutta määritellä ja verrata, ja mitä siitä seuraa, kun kohtuullisuutta määritellään ja verrataan?

Kohtuullinen kulutus voidaan ymmärtää tilana, jossa ihmiset elävät maapallon ekologisen kantokyvyn rajoissa sosiaalisesti hyväksyttävää elämää. 

Kohtuukulutuksella viitataan elämään ja elintapoihin, jossa kulutuksen vähentämisen myötä on mahdollista käyttää aikaa ja panostaa siihen, mikä lisää ihmisen tyytyväisyyttä ja vahvistaa vastuullista suhdettamme maailmaan. Kohtuukulutus määrittelee itsensä ja vertautuu kestävän kehityksen tavoitteiden ja kestävyyskriisin kautta. Sen kautta mitä tavoittelemme ja sen, minkä uhatessa tavoitteemme murenevat. Näiden tavoitteiden ja kriisin väliset alati muuttuvat suhteet ja eri näkökulmat, systeemiset riippuvuussuhteet ja tapauskohtaisuus, ovat kohtuukulutuksen ydin.

Filosofi Eero Ojasen ajattelussa kohtuus liittyy oikeaan mittaan, oikeaan paikkaan ja ihmisenä olemisen osaan. Nykyisessä kulutuskulttuurissa etsitään jatkuvasti oikeaa mittaa joidenkin ääripäiden väliltä: Kuinka paljon vaatteita on riittävästi? Kuinka monta asuinneliötä on kohtuullista? Tietenkin voisi ajatella, että oikea mitta on kullekin ihmiselle sopiva määrä. Mutta...

Rajallisella maapallolla ja vuorovaikutteisessa yhteisössä ihmisen oikea mitta ei kuitenkaan ole yksilön asia. Ojasen mukaan oikean mitan löytäminen liittyy ihmisen ja luonnon väliseen suhteeseen. Kohtuus on ihmisen paikka maailmassa. Kohtuullista on siis, että kulutus pysyy luonnon kantokyvyn rajoissa.

Luontosuhteen lisäksi kohtuus liittyy ihmisten välisiin suhteisiin. Ojasen mukaan sanat 'kohta' ja 'kohtuus' liittyvät etymologisesti saaliin jakamiseen ja siihen, että jokainen on saanut oman osansa yhteisestä saaliista. Kohtuullinen viittaa siis oikeudenmukaiseen jakoon. Miten ja keiden kesken yhteiset luonnonvarat ja niiden kulutusmahdollisuudet pitäisi jakaa? Mikä on jokaisen 'oma osa' ja millä perusteilla se päätetään?

Education is the most powerful weapon which you can use to change the world.

Nelson Mandela

Ase on inhottava vertaus, mutta koulutus on parhaimmillaan yhtä tehokas kuin ase on pahimmillaan. Koulutus ja kasvatus voi muuttaa kaiken - lopullisesti. 

Miksi?

Joka päivä kulutamme aikaa, itseämme, toisiamme ja monia luonnonvaroja. 

Kuluttaminen on osa elämäämme. Teemme päivittäin tiedostettuja ja tiedostamattomia kulutusvalintoja ja -päätöksiä. Tarvitsemme tietoa, ymmärrystä ja yhteistyötä, jotta voimme tehdä itsemme, toistemme ja ympäristömme kannalta parempia päätöksiä ja tekoja. 

Kestävä ja kohtuullinen tulevaisuus on luonnonvarojen, ilmaston, elinympäristömme, eläinten ja meidän ihmisten kannalta elintärkeää. On vain yksi Maa. Kohtuuton, kuluttava ja planetaariset rajat ylittävä elämämme vie meitä kohti kestävyyskriisiä. Tämän tiedostaminen, ymmärtäminen ja hyväksyminen on kohtuukulutuksen lähtökohta.

Miten?

Tehdään muutos, kaiken muutos.

Huomioidaan mitä meillä on, eikä mikä meiltä puuttuu, ja mitä me tarvitsemme, eikä mitä haluamme.

Halujen ja tarpeiden erojen tarkastelu avaa meille mahdollisuuden tarkastella kulutusta kriittisesti ja pohtia, mistä sen vähentäminen kannattaisi aloittaa. Vaikka kulutusyhteiskunnassa markkinoinnin ja mainonnan "tarve syötön" pyrkii häivyttämään halun ja tarpeen eroa, voi yksilö pyrkiä tiedostamaan tarpeensa ja päämääränsä sekä erottamaan ne haluista ja keinoista. Kohtuukulutuksen idea on tukea tätä. Tähän kasvaminen jo varhaislapsuudesta on tärkeää.

Tarpeiden ja halujen erojen pohtiminen vie yllättävän pian arvojen jäljille ja filosofisten peruskysymysten äärelle. Mitä on hyvä elämä? Millaisia arvoja on tämän taustalla? Tarpeiden ja halujen erojen pohdinta myös kyseenalaistaa kulutuskulttuurin antamia vastauksia näihin kysymyksiin. Jos kulutuksen vähentäminen nostetaan yhteiskunnalliseksi tavoitteeksi, on syytä käydä laajamittaista ja monitasoista yhteiskunnallista keskustelua näistä kysymyksistä.

Sitran Kestäyyden eettiset ulottuvuudet -hanke pureutui kestävyyskysymyyksiin etiikan näkökulmasta ja toi esille siihen liittyviä moraalisia haasteita. Hankeen jatkona ja keskustelua vauhdittamaan julkaistiin verkkoartikkelisarja Merkintöjä eettisyydestä. Näihin kannattaa tutustua!

Kulutuksen vähentäminen on yksi kestävyyskriisin taltuttamisen strategia, joka kyseenalaistaa jatkuvan kasvun ideologian, keinot ja niiden järkevyyden. Se kritisoi taloudellisen ajattelutavan ja materiaalisuuden korostuneisuutta. Strategian suurin potentiaali ja samalla suurin haaste on, että se vaatii arvojen ja ajattelutapojen muuttamista. 

Kohtuullinen ja kestävä tulevaisuus vaatii rohkeutta, motivaatiota ja kykyä uudistaa elintapoja, ottaa puheeksi ja luoda uusia toimintatapoja ja kohdata vallitseva tila. Oman, tietoisen muutokseen kautta avautuu omia arvoasetelmia ja kenties pinttyneitä tapoja, joita tiedostamisen jälkeen voi muuttaa. Se miten ajattelemme, tunnemme ja koemme näkyy lopulta toiminnassamme. 

Kasvattajina voimme antaa sen mitä meillä on. On siis muututtava itse, jotta voi olla ja toimia muutoksen voimana ja apuna ympäristössään. On tunnustettava, ettemme tiedä ja osaa kaikkea yksin ja on panostettava oppimiseen ja tekemiseen yhdessä toisten kanssa.

Kasvatus ja kasvattaminen, keskustelu ja vuorovaikutus ovat maailman suurimpia muutosvoimia. Näihin muutosvoimiin kannattaa satsata. Erilaiset kulttuurit välittävät sukupolvelta toiselle erilaista tietoa, joka jalostuu viisaudeksi. Sitä rikkaampi ihmiskunta on, mitä enemmän se pystyy ottamaan käyttöönsä siitä kulttuurisen moninaisuuden synnyttämästä viisaudesta, jota on olemassa.

Uusi sukupolvi kasvaessaan tuo uudet asenteet kuluttamisesta kestävyyskriisiin ja ilmastonmuutoksen hidastamisesta siihen sopeutumiseen. Vaikuttamalla perheisiin voidaan vaikuttaa koko yhteiskuntaan. Perheiden tukeminen ei mene hukkaan, onhan perhe yhteiskuntamme pienin yksikkö. Me kaikki olemme olleet ja olemme osa perhettä.

Hyvän elämän juoni kiteytyy kahteen asiaan - luonnon elinvoimaisuuteen ja elämän arvokkaaksi kokemiseen. Ilman näitä kahta meillä ei ole mitään.

Arto O. Salonen

Ekososiaalinen tiedostamisen synty.

Kuva: Marika Tomu Kaipainen

Ekososiaalinen sivistys on kuvaus kestävästä kulttuurista, johon pyritään inhimillisen kasvun kautta.

Ekososiaalisesti sivistynyt ihminen ymmärtää omien oikeuksiensa ja velvollisuuksiensa riippuvan toisten ihmisten ja luonnon hyvinvoinnista eli hänen maailmasuhteensa rakentuu myötätunnosta, kohtuullisuudesta, kyvyistä tasavertaiseen vuorovaikutukseen sekä seuraamustietoisesta käyttäytymisestä.

Kuva: Marika Tomu Kaipainen

Raisa Forster, filosofian tohtori, dosentti. Luento Ekososiaalinen ihmis- ja oppimiskäsitys.

Millaisia haasteita koet nykyelämänmenossa?  Mikä mielestäsi tuottaa kestämätöntä elämäntapaa?  Entä millaisia mahdollisuuksia näet ja mitkä ovat niitä asioita, jotka voisi tuottaa ekososiaalisesti kestävää elämää? Ruokitko toiminnallasi hyvää kaikkea elämää kohtaan?  

Yhden ihmisen valinnat ja päätökset vaikuttavat melko vähän maapallon kokoluokassa, mutta niiden painoarvo on valtava yksilölle. 

Kun kerrot valinnoistasi ja päätöksistäsi ja niiden vaikutuksista perheelle ja ystäville, koulussa ja töissä, voit saada heidätkin toimimaan parempien päätösten puolesta. Vaikutus kasvaa keskustelu keskustelulta. Vuorovaikutuksen ja esimerkin voimaa ei pidä aliarvioida; sen kautta opimme lähes kaiken elämässämme, esimerkiksi hymyn. 

Maapallo ja ihmiskunta eivät tarvitse syyllistämistä vaan motivaatiota, rohkeita ideoita ja ratkaisuja, uskoa tulevaisuuteen. Pieni syyllistyminen ei kuitenkaan ole pahasta; se kertoo meille, että ajattelemme ja pohdimme, olemme valmiita muutokselle.

Vuorovaikutustaitojen ja keskusteluvalmiuksien kehittäminen on keskeisessä asemassa helpottaessamme kohtuullisten elintapojen juurtumista ja siirtymistä kohtuulliseen elämäntapaan aikakaudella, jolla tietoa on saatavilla kaikkialla ja kaikille. Tämä vaikuttaa myös kasvatukseen ja opetukseen. Kasvattajilta, vanhemmilta ja opettajilta kaikissa kasvatus- ja koulutusympäristöissä vaaditaan valmiuksia ohjata, opettaa ja kasvattaa lapsia ja nuoria niiden arvojen ja käyttäytymisen omaksumiseen ja haltuunottoon, joita tarvitaan siirtymässä kohti kohtuullista ja kestävää elintapaa. 

Elämän merkityksellisimmät asiat eivät liity tavaroihin - vaan ihmisiin.

Kohtuukulutuskasvatuksen Yy - Kaa - Koo korttisarja ja kohtuukulutuksen Lelutohtori-koulutus ovat Reason ry:n kohtuukulutuskasvatusta. 

Tässä muutamia Kohtuukulutuksen Lelutohtoreiden hyväksi havaitsemia aiheita ja kysymyksiä:

1. Minun hutiostos, turhake? 

• Miltä se tuntui? 
• Mitä opin ja mitä sitten? 
  

2. Turhan kuluttamisen ja sen lopettamisen hyviä ja huonoja puolia kannattaa arvioida ja tehdä lista: 

• Kuluttamisen hyödyt? Kuluttamisen haitat? 
• Kohtuukulutuksen hyödyt? Kohtuukulutuksen haitat? 
  

3. Tarvitsetko muutosta kulutustottumuksiisi? 

• Hallitseeko haluaminen ja kuluttaminen elämääsi? Oletko valmis luopumaan turhasta kuluttamisesta? 
• Millainen toiminta voisi auttaa ja tukee tässä? Mikä muu tuottaa iloa?  Kauppakeskuksen sijaan mene metsään, kirjastoon, museoon, puistoon tai luontopolulle.

Näkökulman muuttaminen ei tietysti yksin riitä, mutta se on monesti perustana muutoksille. Vahinkojen tekeminen näkyväksi ja julkiseksi on usein ensimmäinen askel niiden korjaamiseksi, ja poliittinen muutos seuraa usein tätä toimintakulttuuria. Se mitä pitkään siedettiin, nähdään sietämättömänä tai se mitä ei huomioitu, käykin ilmeiseksi ja merkitykselliseksi avaten muutokselle mahdollisuuden. Jokainen keskustelun avaus voi olla osa muutosta. 

Kaikkien kaikkea tarvitaan.

Tuvia Kaipainen, 13v. 2018

Kannustetaan jakamaan hyviä käytäntöjä, tietoa ja vinkkejä, ja muistetaan, että moka on lahja ja niistä oppii parhaiten. 

Päivittäisistä toimista keskusteleminen kannustaa ihmistä oman elämänsä kohtuukuluttajaksi, koska arki on ihan tarpeeksi kuluttavaa, joten kohtuukuluttaminen voi helpottaa sitä. 

Toivo tulee todeksi toimimalla: ihmisellä on myös toisintoimimiskykyä ja toisintoimimismahdollisuuksia, havahdutaan huomaamaan ne yhdessä.

Kohtuullisempi tulevaisuus ei vain tule, vaan se tehdään yhdessä.

Kokeile näitä!

Sivun lähteet löydät täältä.